You are here

ICOSin merkitys Suomelle

ICOS-Suomen erityisenä tavoitteena on tutkia kasvihuonekaasujen nieluja ja lähteitä pohjoisissa ekosysteemeissä, erityisesti havumetsissä ja soilla sekä Itämeressä. Suomessa havaintoasemaverkostoon kuuluu boreaalisia ja subarktisia mittausasemia.

Tutkimus liittyy läheisesti muiden ilmakehän kaasujen ja hiukkasmuodostuksen tutkimuksen kanssa. Suomalaisten tutkijoiden osallistuminen Euroopan laajuiseen ICOS-infrastruktuuriin auttaa osaltaan pitämään suomalaisen kasvihuonekaasututkimuksen maailman huipulla. Laadukkaat tutkimusvälineet, tasokas koulutus ja tehokas tiedon kulku, joita ICOS-Suomi edistää kotimaassamme ja Euroopassa, kannustavat tutkijoita hyviin suorituksiin.

Suomalaiset ICOS-tutkijat ovat aktiivisesti mukana myös muissa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa kuten WMO Global Atmosphere Watch (GAW), arktisten alueiden ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma (AMAP), ilman epäpuhtauksien päästökerrointietokanta (EMEP) ja monissa muissa verkostoissa, esimerkiksi IMECC, GEOmon, FLUXNET ja CARBOEUROPE.

Suomalaisilla tutkijoilla on myös kokemusta kansainvälisen tutkimuksen koordinoinnista. Esimerkiksi projektien IGBP-iLEAPS (Integrated Land Ecosystem-Atmosphere Processes Study) ja EUCAARI päämajat ovat Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella. Helsingin yliopisto on myös mukana koordinoimassa pohjoismaisia tutkimuksen huippuyksiköitä kuten BACCI, NECC, CRAICC ja pohjoismainen tutkijakoulu CBACCI.

ICOS on merkittävä kasvinhuonekaasujen päästövähennysten todentamisen ja seurannan kannalta. Sen merkittävyys on verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Suomeen syntyi vahvaa alan koulutusta, tutkimusta ja maailman johtava sääalan yritys. Kasvihuonekaasujen mittausjärjestelmä tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaiset kasvihuonekaasujen ja ilmaston tutkijat kehittävät mittauslaitteita yhteistyössä yhtiöiden kuten Vaisala, Nokia ja Aerodyne (USA) kanssa.